Suomalaisen elintarvikeketjun menestyksen avaintekijät

Julkaistu 14.02.2017.

Suomalaisen elintarvikeketjun lyhyen aikavälin kustannus- ja pitkän aikavälin kasvukilpailukyky sekä näiden osatekijät ovat ratkaisevassa roolissa myös suomalaisen alkutuotannon tulevaisuuden turvaamisessa.

"Samoja arvonluonnin osatekijöitä voidaan hyödyntää useiden erilaisten tuotteiden markkinoinnissa. Tiedon ja hyvien toimintakäytäntöjen soveltaminen toimialalta toiselle on yksi tapa vauhdittaa arvonluontia. Yhteistyöllä on mahdollista lisätä tuotemarkkinoinnin vaikuttavuutta viennin kohdemaassa", muistuttaa Motivan asiantuntija Riitta Lempiäinen.

Etlan tutkimuspäällikkö Antti-Jussi Tahvanaisen mukaan suomalaisen elintarviketoimialan asenne on tällä hetkellä liian kotimarkkinakeskeinen. Alan teollisuus ja kauppa kasvavat valloittamalla markkinaosuuksia kotimaisilta kilpailijoilta sen sijaan, että kasvu saataisiin liikevaihdon kasvusta viennistä.

"Aito kasvu tulee systemaattisesta vientiosaamisen rakentamisesta. Nyt on kotimarkkinoiden nollasummapelin kautta näännytetty koko ketju alkutuotantoa myöten. Huomio kiinnittyy liikaa tehostamiseen, vaikka katseen pitäisi olla kansainvälisessä kasvussa, Tahvanainen sanoo.

Hänen mielestään sekä alan teollisuus että kauppa ovat liian keskittyneitä. Toimijoita on vähän ja kilpailu raakaa, jolloin pienistä yksiköistä koostuva alkutuotanto jää jalkoihin.

"On fakta, että mennään kohti kriittisiä lukemia alkutuotannon  kannattavuudessa."

Viennin kehittämisestä yhteinen tavoite

Viennin kehittäminen pitää ottaa yhteistoiminnalliseksi tavoitteeksi. Raaka-aineilla ja välituotteilla ei luoda lisäarvoa, viennissä pitäisi keskittyä korkean lisäarvon tuotteisiin ja palveluihin. Suomalaisuus itsessään ei ole myyntiargumentti, vaan Suomi-brändi on purettava yksittäisiin, arvoa lisääviin osatekijöihin. Tällaisia ominaisuuksia ovat muun muassa ympäristöystävällisyys, terveellisyys, turvallisuus ja tuotteen laatu (EHSQ). Elintarvikkeiden puhtautta, lisäaineettomuutta ja lääkkeettömyyttä kannattaa korostaa.

Tahvanaisen mukaan suomalainen elintarviketeollisuus ja kauppa ovat kannattavia. Ne eivät ole kriisissä, joten niillä on mahdollisuus panostaa vientiin.

"Pitäisi uskaltaa lähteä rohkeasti maailmalle eikä jäädä tappelemaan kotimarkkinoiden siivuista. Itse asiassa olin yllättynyt, että asiaa ei edes kiistetä. Kun se kerran myönnetään, ollaan jo taitekohdassa. Muutos on toivottavasti jo lähellä", Tahvanainen pohtii.

Liikevaihtoa ja tuotteiden lisäarvoa kasvattamalla tapahtuva alan kasvu voisi heijastua positiivisesti myös suomalaiseen alkutuotantoon, jossa perusasiat ovat kunnossa. Tämä on tarpeen, jos halutaan kotimaisen tuotannon ylipäätään säilyvän.

Erilaisia kilpailukyvyn osatekijöitä arvostetaan yksittäisillä vientimarkkinoilla eri painotuksilla. Tuotteen aineettoman arvon luomisessa otetaan huomioon markkinoiden tarpeet ja toiveet. Kiinassa arvostetaan tuoteturvallisuutta, Etelä-Amerikassa terveellisyyttä ja Afrikassa ravitsevuutta.

Pitkällä aikavälillä oleellista on kasvu ja kyky tuottaa korkeamman arvonlisän tuotteita ja palveluita. Yritykset voivat itse vaikuttaa kilpailukykyynsä panostamalla liiketoimintaosaamiseen, tarjontansa erottautumiseen brändäyksen voimin, hyödyntämällä yhteiskunnallisia trendejä, kuten toiminnan vastuullisuuteen liittyviä paineita, panostamalla prosessi-, tuote- ja organisaatioinnovaatioihin ja yhdenmukaistamalla liiketoimintastrategioitaan muuttuvan toimintaympäristön vaateisiin.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Luonnonvarakeskuksen laatima raportti ”Suomalaisen elintarvikeketjun menestyksen avaintekijät” julkaistiin tammikuussa 2017. Raportissa arvioidaan suomalaisen elintarvikeketjun lyhyen aikavälin kustannus- ja pitkän aikavälin kasvukilpailukykyä sekä näiden osatekijöitä.
 
Suomalaisen elintarvikeketjun menestyksen avaintekijät.pdf

Takaisin